AJANKOHTAISTAEU-vaikuttaja Ruth Hieronymin haastattelu josta selviää EU-parlamentin kanta Media Plus-kysymyksiin6.8.2000Haastateltavana Ruth HIERONYMI, Euroopan parlamentin jäsen, Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunnan jäsen, elokuvaa ja audiovisuaalisia asioita käsittelevän yhteistyövaliokunnan puheenjohtaja "Hollywoodin kanssa ei kilpailla pelkästään kiintiöillä tai rahalla, vaan tärkeintä on LAATU". Ranskan EU-puheenjohtajuus alkoi heinäkuussa 2000. Ranskalla on tärkeä audiovisuaaliseen alaan liittyvä vastuutehtävä, sillä ministerineuvosto hyväksynee Ranskan johdolla 23. marraskuuta tänä vuonna MEDIA Plus (2001 -2005) -ohjelman, edellyttäen, että päätöksentekoprosessi etenee esteittä. Euroopan parlamentilla on tässä prosessissa merkittävä rooli. Elokuvaa ja audiovisuaalisia asioita käsittelevän yhteistyövaliokunnan puheenjohtaja Ruth HIERONYMI esitti 5. päivänä heinäkuuta Euroopan parlamentille selontekonsa, joka liittyi MEDIA Plus -komission tammikuussa 2000 parlamentille jättämään ehdotukseen. Tämä selonteko, joka sisältää 109 muutosta komission ehdotukseen, hyväksyttiin seuraavana päivänä Euroopan parlamentin suurella enemmistöllä sen ensimmäisessä käsittelyssä. Seuraava askel onkin neuvoston "yhteinen kanta", josta neuvotellaan parhaillaan...
Ruth HIERONYMI kertoo tässä haastattelussa mielipiteensä MEDIA-ohjelmasta ja etenkin parlamentin tekemistä merkittävimmistä muutosehdotuksista, jotka ovat: Rouva HIERONYMI, mitä mieltä olette joulukuussa 2000 päättyvästä MEDIA 2 -ohjelmasta sekä MEDIA Plus -ohjelman mukanaan tuomista merkittävistä parannuksista?
Merkittävintä tässä viisi vuotta voimassa olleessa MEDIA 2 -ohjelmassa on ollut sen alan kehitykselle antama tuki, etenkin maissa, joiden tuotantokapasiteetti on vähäinen tai jotka ovat kielialueeltaan pieniä. Tämä on ohjelman merkittävimpiä ansioita. Eihän se merkitse kehityspuolen laiminlyömistä. Päinvastoin, se on yhä ohjelman peruspilareita. Itse asiassa jakelusektorin vahvistamisessa ei ole mitään järkeä, elleivät markkinoitavat tuotteet täytä laadulle asetettuja vaatimuksia. Emme kilpaile Hollywoodin kanssa yksinomaan kiintiöissä tai rahassa. Ohjelmien hyvä laatu on ensisijainen edellytys. Laatu ja yleisön odotuksiin vastaaminen. MEDIA 2 -ohjelmaa vetää neuvoa antava komitea, jonka jäsenistö koostuu eri jäsenmaiden edustajista. Pitäisikö komitean säilyttää nykyinen muotonsa myös MEDIA Plus -ohjelman käynnistyttyä?
Olemme tehneet kaksi ehdotusta: Miten alan ammattilaiset voitaisiin saada mukaan päätöksentekoprosessiin kansallisten edustajien välityksellä?
Pyrkimyksemme on, että alan asiantuntijat olisivat mahdollisimman laajalti päätöksenteossa mukana. Nämä jäsenmaiden nimeämät asiantuntijat voivat hyvin olla alan ammattilaisia. Se on jäsenmaiden itsensä päätettävissä. Lisäksi alan ammattilaisten asemaa on vahvistettava Media deskien ja paikallistoimistojen avulla, joiden toimenkuvaan kuuluu työskentely kentällä. Komission ehdottama budjetti MEDIA Plus -ohjelmalle on 400 miljoonaa euroa (MEDIA 2:n budjetin ollessa 310 miljoonaa). Mitä mieltä olette kyseisestä budjetista?
Mielestäni se on täysin riittämätön. Kaikki parlamentin poliittiset ryhmät ja kaikki parlamentaariset komiteat (budjettikomiteaa lukuun ottamatta), eli siis vankka enemmistö, ovat sitä mieltä, että budjettia on lisättävä. Tiedämme toki Euroopan Unioniin liittyvistä rahahuolista ja etenkin Balkanin alueen uudelleenrakentamisen aiheuttamista kustannuspaineista. Siksi olemmekin ehdottaneet varsin maltillista budjetin lisäystä: ei 600, 700 tai 800 miljoonaa euroa - jotka nekin olisivat varsin oikeutettuja - vaan paljon vaatimattomampaa summaa (550 miljoonaa euroa), josta kuitenkin pidämme kiinni. Mitä mieltä olette instituutioiden välisistä yhdyskäytävistä, ja erityisesti yhteyksistä Euroopan investointipankkiin, joita voitaisiin luoda tuotannon saaman tuen kasvattamiseksi?
Eurooppalaiselle elokuvalle myönnettävien varojen lisääminen ei saa olla yksinomaan MEDIA Plus -ohjelman tehtävä. On pyrittävä myös kahteen muuhun tavoitteeseen:
* Toinen tavoitteemme on se, että yksityinen riskipääoma pystyttäisiin vihdoin suuntaamaan voimakkaammin audiovisuaalisen teollisuuden suuntaan. Pääomaa tarvitaan lisää. Vetoamme neuvostoon ja komissioon, jotta nämä yhdessä Euroopan investointipankin kanssa näyttäisivät hyvää esimerkkiä laskemalla liikkeelle pääoman, joka siinä tapauksessa voisi olla avoin muille rahoittajille. Kuten MEDIA 2 -ohjelman kohdalla, komissio on ehdottanut myös MEDIA Plus -ohjelman käyttöönotolle kaksi erilaista juridista perustaa, joista toinen liittyy koulutukseen ja toinen kehittämiseen ja jakeluun. Mitä mieltä olette tästä järjestelmästä?
On todellakin niin, että komission tekemä koulutusta koskeva ehdotus perustuu sopimuksen 150. artiklaan (ammatillisesta koulutuksesta), kun taas kehittämistä ja jakelua koskeva ehdotus perustuu artiklaan 157 (teollisuuspolitiikka). Eivätkö nuo tekijät voi viivästyttää MEDIA Plus -ohjelman käyttöönottoa? Olemme yksimielisiä siitä, että MEDIA Plus -ohjelman on käynnistyttävä 1. tammikuuta 2001. Koko menettelyaikataulu on laadittu tätä päämäärää silmälläpitäen. Se on äärimmäisen tärkeä asia alan ammattilaisille, ja olemme siinä mukana. Aiomme tehdä kaikkemme, jotta tämä prosessi ei viivästyisi. Tämän vuoksi olemme keskittyneet - kaikkein tärkeimpien, budjettia ja juridista perustaa koskevien kysymysten vuoksi - askel askeleelta etenemiseen ja realistisiin tavoitteisiin, joiden toivomme Euroopan komission ja neuvoston tuella ja yhteistyöllä toteutuvan syksyn kuluessa. Silloin voimme sanoa, että MEDIA Plus -ohjelma voi käynnistyä suunnitelmien mukaisesti. Tätä me kaikki tahdomme. Mutta taistelematta ei voi päästä eteenpäin. Nyt kun eletään keskellä digitaalista vallankumousta, millaisena näette Euroopan parlamentin osallisuuden Euroopan audiovisuaalista alaa koskevassa politiikassa?
Audiovisuaalisesta sektorista - kuten on nähtävissä sen kehittymisestä Yhdysvalloissa, mutta myös Euroopassa - tulee yksi tulevien vuosien tärkeimmistä kasvun liikkeellepanevista voimista. Sen sisältämän potentiaalin hyödynnettävyys on siis turvattava kaikin keinoin. Monissa tapauksissa kyse ei ole enää vain kansallisesta tasosta, vaan myös yleiseurooppalaisesta kehityksestä. Euroopan audiovisuaalinen politiikka on - uusien, rajat ylittävien teknologioiden myötä - nyt merkityksellisempää ja tehokkaampaa kuin koskaan aikaisemmin. Tulin tähän tehtävään audiovisuaalisen politiikan piiristä. Olen ollut pitkään kansanedustajana Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa ja olen nähnyt, kuinka osavaltioiden mediapolitiikka suuntautuu yhä suuremmassa määrin kohti Eurooppaa. Mielestäni erityisen tärkeää ja positiivista on se, että maassamme hyödynnetään teollisuuden tarjoamia mahdollisuuksia kehittäen samalla kulttuurillisia sisältöjämme. Ovathan juuri sisällöt meidän valttejamme maailmanmarkkinoilla. Toivon vain, että suunnattoman markkinalobbauksen vastapainoksi vahvistetaan myös kulttuurillista lobbausta ja saavutetaan tasapaino näiden kahden välillä. Haastattelu tehtiin Strasbourgissa 6. heinäkuuta, 2000.
Lisätietoja saa Media deskistä: |