|   Yleistä
|   Media-tuet
|   Uutisia
|   Kurssit
|   Foorumit
|   Results
|   Yhteystiedot
|   Linkit
|   Svenska
|   English
 

AJANKOHTAISTA

25.10.2002
Kilpailu kiristyy Mediassa
Vuoden 2002 hankekehittelyn hakukierros on päättynyt Vuoden 2002 hankehittelyn hakukierros meni suomalaisittain hyvin. Suomalaiset tuottajat lähettivät peräti 13 hankekehittelyhakemusta Medialle. Komission toistaiseksi epävirallisen päätöslistan mukaan kahdeksalle suomalaiselle yhtiölle myönnettiin tukea seuraavasti: neljälle fiktiolle, yhdelle dokumenttisarjalle, yhdelle multimediahankkeelle, yhdelle animaatiosarjalle ja yhdelle slate funding-hakemukselle. Kolme hakemusta hylättiin ja kaksi yhtiötä eivät olleet hakukelpoisia. Päästöslistasta puuttuu komission finanssiyksikön siunaus, joten emme voi vielä julkaista tuensaajien nimet. Päätöslista löytyy kokonaisuudessaan webbi-sivuillamme www.ses.fi/mediadesk heti, kun saamme luvan julkaista se. Todettakoon tässä vaiheessa, että Suomi pärjäsi erittäin hyvin verrattuuna muihin Pohjoismaihin, lukuunottamatta Tanskaa.

Haluan kuitenkin muistuttaa hakijoita siitä, että vaikka hakuaika on jatkossakin avoin, hakemuksen tekeminen ei kannata jättää ihan viime hetkeen. Tällä hakukierroksella kävi niin, että ne hakijat, jotka jättivät hakemuksensa viimeisenä jättöpäivänä, jäivät suureen, hyvien hakemusten sumaan. Mediassa oltiin yllättyneitä isosta volyymistä ja päätettiin pienentää hakijoiden määräsummia, jotteivät hyvät hankkeet jäisivät täysin ilman tukea. Suomalaisten läpimenoprosentti oli erittäin hyvä (61%), mutta useamman suomalaisen hakijan myönnetyn tuen määrä oli odotettua pienempi.

Kilpailu kovenee
Media-ohjelmaan liittyneet uudet maat olivat heti mukana kilpailemassa hankekehittelyn määrärahoista. Uusista jäsenistä Puola, Latvia, Viro ja Bulgaria osasivat heti hyödyntää Mediaa, ja esimerkiksi Puolalle myönnettiin peräti kolme projektikohtaista tukea ja yksi Slate funding-tuki.

Kilpailu kiristyy myös tv-levitystuen kohdalla. Suomalaisilla ei ollut onnea kesän tv-levitystuen hakukierroksella. Suomesta lähti seitsemän hakemusta, joista kolme vedettiin takaisin, kaksi eivät olleet hakukelpoisia, ja kaksi jäivät pisteen tai parin päähän vähimmäispistemäärästä, joka oli tällä hakukíerroksella korkeampi (13 pistettä) kuin aikaisemmilla kerroilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, etteivät hakuohjeissa mainitut vähimmäisvaatimukset riitä, vaan tuottajan pitää kerätä lisäpisteitä mahdollisimman tehokkaasti. Pisteitä saa jokaisesta hankkeeseen sitoutuneesta tv-yhtiöstä, mutta niitä saa myös ulkomaisesta rahoituksesta (jos se ylittää 20 % budjetista), kansainvälisestä track recordista jne. Median tuoreiden jäsenmaiden tv-yhtiöt voivat merkitä hakijalle tärkeitä pisteitä tv-levitystukea hakiessa - kannattaa ottaa yhteyttä esimerkiksi Latvian tai Viron tv-yhtiöihin ja neuvotella ennakko-ostosta!

MIPCOMin terveisiä
MIPCOMissa en voinut olla kuulematta, kuinka ranskalaiset tuottajat kehuivat Median Slate funding tukijärjestelmää. Ranskalaisilla on kotimaassaan vahva rahoituspohja, mikä tietenkin helpottaa hakijan asemaa, mutta silti näen Slate funding-tukimuodossa mahdollisuuksia myös suomalaisille, esim. dokumenttitelokuvien tuottajille. Slate funding suo tuottajalle suuremmat mahdollisuudet päättää, mihin hän rahansa sijoittaa, kuin perinteiset tukimuodot. Toki Slate funding myös vaatii tuottajalta sekä vakaan yhtiön että jatkuvaa yhteistyötä Media-yksikön kanssa.

Tulevaisuus vaatii kuitenkin uusia ratkaisuja. Kuuntelin MIPCOMissa paneelikeskustelua, jossa eri maiden ostajat ja päättäjät keskustelivat dokumenttielokuvan rahoituksesta. Paneelissa istuivat mm. Nordisk Forumista tuttu Paul Pauwels, Kees Ryninks (The Dutch Film Fund), Olaf Grunert (ZDF/Arte) ja Janet Wissering (National Geographic Channels International). Paul Pauwelsin johdolla paneeli pohti dokumenttielokuvan nykytilannetta ja uusia rahoitusmahdollisuuksia. Yleinen näkemys oli se, että nykyään kellään ei ole yksin varaa rahoittaa suuria budjetteja, vaan rahoitus pitää aina kerätä monelta eri taholta. Periaatteessa kaikki rahoitusvaihtoehdot pitää kartoittaa maailmanlaajuisesti. Janet Wissering totesi, ettei hän näe tulevaisuuudessakaan parempia tuottoja, vaan hänen pitää itse tv-ohjelmien ostajana aktiivisesti etsiä muita tv-yhtiöitä, joiden kanssa hän voi jakaa suuren budjetin dokumenttielokuvien kustannukset, ja siten leikata omia kustannuksiaan. Samalla hän myös auttaa sitä itsenäistä tuottajaa, jolta ohjelman ostaa. Markkina on nykyään niin pirstoutunut, ettei tietyn tv-yhtiön kanssa työskentelminen sulje pois toisia tv-yhtiöitä, kuten joitakin vuosia sitten oli tapana.

Dokumenttikillan selvitys dokumenttielokuvan rahoituksesta
Dokumenttielokuvan rahoitukseen liittyvät ongelmat ovat olleet esilla myös Suomessa, mm. Dokumenttikillan rahoitusselvityksessä. En valitettavasti ollut läsnä killan seminaarissa, mutta haluan kuitenkin kommentoida selvityksen EU/Eurimages-saraketta, jossa oli pyöreä nolla. Taulukon mukaan dokumenttielokuville ei olisi myönnetty yhtään tukea esimerkiksi Media-ohjelmasta. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Tv-sarjoille myönnetyt tuet oli jätetty pois selvityksestä, eivätkä tuoreimmat, vuoden 2002 aikana dokumenttielokuville myönnetyt tv-levitystuet ehtineet siihen mukaan. Media Plussan toimintakaudella, eli viime ja tämän vuoden aikana, suomalaisille dokumenteille on myönnetty Eun hankekehittely- ja tv-levitystukea yhteensä 383.000 euroa tai n. 2,3 miljoonaa vanhaa markkaa.

Kerstin Degerman

Lisätietoja Media Plus -ohjelmista
Kerstin Degerman
etunimi.sukunimi@ses.fi
puh 09-6220 3013
fax 09-6220 3070

Takaisin Ajankohtaisten pääsivulleTakaisin ajankohtaisten pääsivulle